Riemukas jälleennäkeminen

Lomalaiset ovat palanneet taas arkielämän pariin. Jälleennäkeminen Nunon kanssa oli riemukas ja sisälsi aimo liudan pusuja ja kiehnäyksiä. Vaikka reissu oli hieno ja ihana, on myös kiva olla taas kotona. Nuno sai tuliaisiksi kohtuullisen ison SpongeBob SquarePants (Paavo pesusieni) pehmolelun. Se otettiin myös riehakkaasti heti käyttöön. :) Reissusta tulee myöhemmin tarkemmin juttua...

Nuno oli lomallaan harrastanut puunkaatoa. Tai ainakin yrittänyt juurista vetämällä... Metsuriskoira mikä metsuriskoira.

Kuvateksti: Kaatuuko puu, kun vedän tästä.

Kuvateksti: Hei. Otanko takanaolevan puun. Jokos se heiluu. Ote kyllä pitää. Ai mukamas suuruuden hulluutta. Osta se takka, näitä kyllä löytyis.

Kuvat Esa Virtanen

Maanjaristys Balilla

Moikka kaikki,

Ei huomattu koko maanjaristysta, joka paikallista aikaa aamuseiskalta taalla Balilla mellasti. Joten kaikki hyvin ja hengissa ollaan. Terkkuja!! :)

Mummolassa lomalla...

Nunon blogi lomailee, palataan asiaan lokakuun puolella... :)

Nuno, Narunjatke ja Kennelylituomari ovat vihdoin kesälomalla... Nunon lomailu tapahtuu "mummolassa" Keski-Suomen jylhissä metsämaisemissa. Ihmisolennot taas lentävät omille teilleen ja viettävät aikaansa jotensakin näissä merkeissä lepäillen ensin tällaisissa maisemissa Balilla...

Kuva täältä

Kuva täältä

Ja paluumatkalla pysähdytään tutustumaan Kuala Lumpuriin...

Kuva täältä

Mummolassa on Nunolla lokoisat olot. Ainakin nakkeja, makkaraa ja läskisoosia on luvattu joka päivälle... Ulos lenkkeilemään pääsee myös noin joka toinen tai kolmas tunti, kunhan nyt on ensin edelliseltä reissulta kotiin ehditty.

Täällä myös on jännä puu, joka kasvattaa palloja ja pudottelee niistä osan sitten pikkukoiran iloksi maahan. Mutta ne pallot on siitä kummia, että vaikka ne näyttävät tennispalloilta, niin ne hajoavat aika helposti ja ovat tosi mehukkaita. Onneks niitä on paljon ja jostain omenavarkaasta ne puhuu, mut tiiä sit noista ihmisten jutuista...

^ Tossakin ois yks pallo...


^ Ne on niin mehukkaita, että suussakin kuohuu...



^ Heitä, pliis...

PS. Nuno + taustajoukot onnittelevat vielä uusia titteleitä ansainnutta Diva-mutsia. TK 2 - ei mikään turha likka! :D

Päivitys 2 ja viimeinen ennen lomaa... Lisää kuvia

^ Tänne oli ilmaantunut joku lätäkkö ja purokin. Siitä agilitykoira teki itselleen vesiesteen...


^ Sinne saattoi myös joku pallo joskus livetä...


^ Kiharakarvainen onnellisuuspallon noutaja, keskikokoinen.


^ Kieppu!

^ Tauko...

Hammashoitoa ja ulkoilua

Nuno oli heti aamusta erittäin auttavainen. Esimerkiksi, kun yritin leikata kankaita ompeluksiani varten, tuli pieni perronen ja alkoi armottoman venyttely-pusuttelu operaation kankaan päällä. Ompeluksista tarkemmin siis ruokablogin puolella. Mutta siis pikkumies on ollut erittäin puuhakkaalla tuulella koko päivän. Vesikoirafoorumilla sitten huomasin pelastukseksi Empun ja Kolan kaipaavan ulkoiluseuraa ja treffithän siinä sovittiin. Kohteena oli Kasavuori ja seuraksi Kolan ja Empun lisäksi saatiin girlpoweria Uman (ah, Nunon uusin ihastus!), Menan ja Milan muodossa ja lisää poikavoimaa taas edustivat Ruu, Dino ja Esso. Kiitos seurasta, nyt meilläkin on väsähtänyt pikkuotus, joka rötköttää tuossa lattialla kyljellään... :)

Kameran otin mukaan, mutta sää ei ollut kovin suosiollinen, kun kosteutta ja sadettakin oli ilmassa. Oli lisäksi aikasta pimeää ja pilvistä. Lenkin puolen välin tienoilla koirat, tai Milahan se taisi olla, löysivät aivan ihanan sammalmättään, jonka upottava pehmeys kutsui vastustamattomasti puoleensa. Tässä vaiheessa oli mustikoiden syöminen pakko lopettaa ja kaivaa kamera repusta. Kuvista suurin osa ei onnistunut kuin värien puolesta - ihanaa vihreää ja ruskeaa. Muuta niistä ei selvää saanutkaan... Olen onnistunut tarkentamaan kaiken maailman korsiin koirien sijasta.

Pari kuvaa onnistui jotenkin:

^ Mena ja taustalla Mila(?) ja Ruu...



^ Esso, Mila ja Kolan takamus


^ Mila ja Esso

^ Mila



^ Ruu

^ Esso


Nunon hammaslääkärillä käynnin tuliaisina kotiin tulivat kananmakuinen hammastahna ja kaksipäinen hammasharja koiralle.



^ Kohta harjataan


^ Tää tahna on hyvää...

^ Ei kun näytäs niitä hampaitakin, äläkä vain syö sitä tahnaa...

^ Edestä...


^ Takaa...

^ Harjatiharjaus...

^ Harja heiluu poskessa

Turboahdettu vs. urheiluhousuihin ahdettu

Turboahdettu pikkuperro pääsi viikonloppuna oivaan oppiin. Nimittäin sain meidät sekä lauantaina että sunnuntaina agilitykurssille, joissa kouluttajat olivat mm-tason agilityurheilijoita. Lauantain kouluttajamme oli Eva Lacnakova Tšekeistä. Hänellä on useampikin mm-edustus meriittilistallaan ja mm. pari mm-joukkuekultaa.

Ryhmässämme oli 4 koiraa ja 2½ h tunnin session aikana ehdimme tehdä vaikka mitä. Otimme max. 9 esteen sarjoja ja harjoittelimme ohjaustekniikoita. Täytyy sanoa, että Eva oli osaava ja innostava kouluttaja ja hänen tapansa liidellä näyttäisi sopivan oikein hyvin meille. En ehkä olisi uskonut sanovani tätä, mutta agility, jossa itsekin juostaan ja mennään, on mukavampaa, kuin se jossa seistään keskellä kenttää ja lähetetään koiraan pitkin poikin vaivautumatta itse sen enempään kuin on pakko. Ex-nimimerkillä "tavoitteena pysyä itse keskellä kenttää ja koira kiertää esteet"... ;)

Hankalatkin pätkät saatiin suoritettua hienosti ja kivaa oli. Me aletaan osata mennä radalla nopeaa, mutta virheittä. :) Onnistumisen tunne oli huumaavaa...

Sunnuntaina meillä oli kouluttajana Svetlana Tumanova. Svetlanan kanssa meillä olikin sitten tarvetta tulkille, onneksi sellainen oli järjestetty. Evan kanssa kommunikointi hoitui englanniksi. Sunnuntaina meidän ryhmässä oli viisi koirakkoa ja yksi 19 esteen rata. Kahden tunnin aikana ehdimme vain kerran käydä radan läpi ja sitten pari pientä osiota radasta, joilla ensimmäisellä kerralla tuntui olevan hankaluuksia.

Svetlanan radalla todistettiin tarvetta puomin alastulokontaktin lisätreenille. Lisäksi todettiin, että Nuno ei osaa juosta mun takana ja suorittaa siinä sivussa pari estettäkin ihan yksinään... No milloinkas me tällaista oltaisiin harjoiteltu, kun vastakkain viivalle asettuvat turboahdettu pikkuperro vs. urheiluhousuihin ahdettu narunjatke?! ;) Mitään ongelmia ei ole kuulemma, kun koira menee edellä, mutta jos se jää selän taakse yksinään suorittamaan hyppyjä, niin eihän se tuosta vaan osaa hakea niitä jos ne eivät ole suorassa linjassa. No tätä treenataan ja jonkin asteisella kulmalla saatiin Nuno jo kaahaamaan mun perässä siten, että ne hypytkin hypättiin. Muuten rata meni suht hyvin ja onnistuin ohjaamaan Nunon suurinhoukutusradalla-A:n sijaan putkeen ongelmitta. Koira irtosikin loppusuoralla kiitettävästi ja käännökset meni hyvin.

Kaikenkaikkiaan virikkeitä ja luottoa koiraan antava viikonloppu. :) Kaksi aivan erilaisella tyylillä ohjaavaa kouluttajaa ja näistä kahdesta me tosiaan kallistutaan enemmän tuonne Tšekkilän suuntaan (mitään tekemistähän tällä ei niillä Eva lahjomilla karkeilla ollut).

Minäkö kipeä?

No niinhän se menee, kun koira saatiin kuntoon, niin omistajalla alkaa paikat prakaamaan... Rasitusvamma/jännetulehdus jalassa, mutta no, nythän ollaan kisatauolla muutenkin. Liikaa ulkoilua koiran kanssa?

Nuno taas? Se on huollettu ja hoidettu ja on taas oma itsensä. Yhtään hammasta ei herra joutunut luovuttamaan hammaskeijulle, -peikolle tai eläinlääkärin kokoelmiinkaan. Hyvä näin. Oikein osaavaa ja ystävällistä palvelua saimme Anidentissä, jota voin suositella kyllä. Nuno siis vietti Anidentissä eilisen illan ja kahdeksan aikaan saimme hakea heräilevän koiran kotia. Omilla tolpillaan se vastaan tuli ja häntää heilutti. Loppuilta meni kuitenkin Nunolla viltin alla nukkuessa anestesiakrapulaa pois. Aamulla vastassa sitten oli sudennälkäinen pikkuperro, jonka äänikin palautui kuuluvaksi. Tänään ollaan kuitenkin vielä lepäilty läääkärin käskystä.

Maanantai-iltana Nuno antoi näytteitä hepuloinnista, kun piti ottaa hammaskuvia. Tuntui lällättävän, että minäkö muka kipeä, ethän saa mua edes ikuistettua filmille!

^ Tässä voi esmes kieppua kennelylituomarin sylissä, ei se mitään telkkaa halua katsella, mun kaikki puolet on parempia!


^ Nopea leikkiinkutsu, älä nyt kato sitä telkkaa...


^Leiki mun kaa, leiki mun, leiki mun kaa!!!


^ Etkö tosiaan tuu? Tässähän joutuu melkein pysähtyyn...


^ Pitänee ottaa tehokkaammat otteet käyttöön!


^ No okei, yks posetus ja sit kyl leikitään.

Puuroa, puuroa...

Koiranpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Lääkkehillä hoidelkaa Nuno-ystäväämme.
Puuro tuore lämpöinen hyväks olla voisi.
Kananliha valkoinen ehkä avun toisi.


Patjaksensa parahin sänky levitellään,
Peitteheseen Nunonen kääritähän hellään.
Laulu kaunis lauletaan univirreksensä,
Itse käymme uinumaan hänen vierellensä.

Vahtimies vartioi uskollisna Nunoo,
Kunnes koittaa aamunkoi, jolloin tarjoaa puuroo.
Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme.
Nuno-raukan kuntohon piakkoin jo saamme.

Eli tein Nunolle satsin Yrjölänpuuroa kanaversiona, kun se on kätevästi valmista mössöä. Täytyisi vielä tehdä myös kasvissosetta. Nuno alkaa olla varsinainen sähköjänis, jota tylsistyttää ja suoraan sanottuna *piip*ttaa, kun ei saa riekkua ja rellestää. Hammas ei vaikuta kipeältä, mutta ollaan nyt vielä varovaisia.