keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Kesän paras ostos

Toi Narunjatke velvotti viime lauantaina Kennelylituomarin kanssaan kauppaan. Ne ei huolineet mua mukaan, mikä tietty oli musta vähän hölmösti tehty, kun oli kerran viikonloppukin. Mut onneks ne ei olleet kauan aikaa poissa, vaikka sanoivat käyneensä Hong Kongissa asti!

Hyvät ostokset Narunjatke oli kuitenkin valinnut ja mun päivä piristyikin kuumuudesta huolimatta ihan hirveästi. Ensiksi mulle esiteltiin neljän pehmopalloa. Oli koripallo, jalkapallo, baseballpallo ja am.jalis ja olivat just suuhun sopivaa kokoa. Sit mulle oli ostettu myös am.jaliksen muotoinen vesipallo. Ja kaiken huipensi kesän paras ostos:

^ Mä sain ihan ihka ikioman uima-altaan takikselle! :)

Tokihan sitä piti heti testata ja voi vitsit, kun oli kivaa! Uudet lelutkin toimi kivasti ton altaan kanssa ja naapuritkin tulivat aidan yli katseleen mun riemua.


Sitten, kun mä olin mun mielestä pulikoinut tosi vähän aikaa ja Narunjatkeen mielestä tosi kauan aikaa, mulle alettiin höpöttää jotain päiväunista. Sisällehän mä jouduin, mutta en kiusallanikaan menny nukkuun mitään "pikkukoiran pikkupäikkäreitä" vaan tuijottelin ikkunasta sitä allasta. Sit toi meni laskemaan sälekaihtimet alas, mutta älkää luulko, että tämä poika niin vähästä lannistuu. Ehei, mä tuijotin sitä allasta röntgenkatseella sälekaihtimien läpi. HAHHAAA, siitäs sai!!!

Jossain vaiheessa Narunjatke sai taas jonkun idean. Vähän ihmetytti, että mitä se taas aikoo trimmaussaksilla tehdä ja pianhan mulle se selvis. Puuhka sai kyytiä. Mutta jotta homma ei taaskaan olisi ollut ihan pala kakkua, niin toi väsäs mulle ensin "väärinpäin" letitetyn ranskalaisen mun häntään. Ois mulle sekin käynyt, kun en huomannut mitään mun hännässä olevankaan.


Kun mun häntä saatiin taas järjestykseen, niin noi alkoi pakata kamoja. Me lähdettiin Siuntioon, jes! Uimaan, metsään ja kaikkea kivaa! Sitä mä en kyllä oikein ymmärtänyt, kun joidenkin tuoreiden mansikoiden takia piti pysähtyy matkalla monta kertaa. Eiks noi tajua, että lauantaina iltakuuden jälkeen on vähän hankalaa löytää mansikkamyyjiä?! No kolmannesta paikasta ne niitä mansikoita sai, vaikka hyvää uintiaikaahan tuhlaantui älyttömästi.

Siuntiossa mä pääsin uimaan ja saunaan ja sit toi keksi, että mun pitää poseerata myös. Mä alan olla näissä kuvauksissa jo niin pro, että tiedän kyllä mitä tehdä, kun toi sieltä kameran takaa huikkaa: "Otas Nuno sellainen malli-ilme!"

^ Kesälläkin voi kelkkailla.

Siuntiossa oli kyllä kivaa. Mä pääsin uimaan ja tosi kiva yllätys oli, että Raimolla ja Ilonalla oli käynyt puutarhasuunnitelija ja mun aina salaa kaivelema kalliosammalikko, jossa on paljon hyviä juuria kiskottavana, oli saanut lähtötuomion. Nyt kun niitä juurakkoja sai luvan kanssa kiskoa esiin maasta ja sammalia pöllyttää, niin arvatkaas oliko hauskaa? Siinä olikin projektia kerrakseen, mulla meni koko lauantai-ilta siinä hommassa, eikä valmista ees tullut!

Sunnuntaina aamulla istuttiin Narunjatkeen kanssa portailla ja tuumattiin päivän ohjelmaa. Sitä alkoi huvittamaan mun fiini istumatyyli ja taas sille ilmestyi kamera käteen.

^ Hohhoijaa, et sit parempaa kuvattavaa keksinyt?

No mun sunnuntaisuunnitelmiin kuului uintia ja juurakkoprojektin jatkamista. Sit jossain vaiheessa me lähdettiin Lohjalle sellaiselle isohkolle ulkokirpparille ja mä pääsin mukaan. Mä taisin olla monesta kiinnostavampi kuin myyjien tarjonta, nimittäin musta otettiin kuvia ja mua käytiin jatkuvasti silittelemässä. En pistänyt pahakseni, mutta oishan ne voinut mulle vaikka nakkeja käydä sieltä kahviosta ostamassa myös.

Maanantaina mulla sit kävi yks Hertta kylässä. Se söi mun luun. Aatelkaas nyt, se söi mun luun! Mitä väliä sillä on, että mua ei oo koskaan se luu kiinnostanut, nyt alkoi kiinnostamaan. No onneks Hertta antoi siitä toisesta päästä pätkän. Tai no, antoi ja antoi, mä kävin vaan hakemassa sen ilman sen kummempia kyselyjä, kun Hertta katsoi muualle. Mut Hertta oli kyllä tosi ajattelevainen vieras, mä sain nimittäin ihka uuden vesilelun ja nameja tuliaisiksi! Ja sit me käytiin uimassa Hertan kanssa Haukilahden rannalla. Hertta ei ollutkaan ennen meressä uinut.

Toi narunjatke latasi meidän uintikuvia tänne.


Nyt mä meen vähän pihalle ja sit koisiin. Soon moro!

-Nuno

8 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Ihanaa Nuno, kyllä kelpaa jäähdytellä :)!

Petra kirjoitti...

Hih,

Mä vien ja syön aina kaikkien luut, vaikka kotona mua ei pitkään puruluut oikein jaksa kiinnostaa. Kunnon rustoluun, jos sattuu saamaan, niin se kyllä kelpaa :)

Mä uin myös tiistaina meressä, jossain tuorinniemessä tms, siellä oli oikein aidattu koiraranta ja mulla paljon kepinheittäjiä mukana, joten innostuin hakemaan ihan urakalla. Ja nyt mulla on sitten vesihäntä. Ei se pahasti oo kipeä, mut liikuttamaan sitä ei oikein pysty. Eilen vielä heilutin ihan intona kaikille ja nyt oon häntävammainen :(

t:Hertta

ps. Ihania kuvia meistä :)

Kaarina kirjoitti...

Vähäks on hieno allas, tarviihan kunnon vesikoira vettä aamu-, päivä- ja iltavilvoitteluun.Noista poseerauskuvista näkee kuinka komea mies Nunosta on kasvanut.

Anonyymi kirjoitti...

IIIKKK!!! Kuinka ihana uima-allas, tää tahtoo kanssa tollasen!! Sulle Nuno paljon pusuja ja narunjatkeelle myös!!

T. Inez

Nunonen-Nenunen kirjoitti...

Voi Hertta! :( Kurjaa tuo vesihäntä. Toivottavasti sun häntä on jo ok ja jos ei vielä, niin pikaista paranemista!

Kaarina: Nuno on tuollaista solakkasilakkamallia edelleen, mutta mun makuuni oikein jees. :)

Allas on paikkauslistalla, onneksi tuli mukaan paikkapakkaus. Kynsi meni pohjasta läpi sellaisesta kohtaa, jossa oli terassilautojen väli vain alla.

Petra kirjoitti...

Joo, häntä on jo ihan teräskunnossa ja oon uinukkin joka päivä tosi paljon, eikä häntään oo enää tullu mitään ongelmaa. Eli se oli ihan lievä vika vain :)

t.Herttuli

Pirjo kirjoitti...

Aika pähee allas! Nunokin näyttää nauttivan täysin rinnoin. :)

Terv. Pirjo sekä perrot Max & Edi

Petra kirjoitti...

meillon päivitys x2...

johan tätä taukoa tässä olikin :)