Yks ilta näytti lupaavasti siltä, että toi narunjatke muisti mun yhden lemppariharrastuksen. Se pakkas kassiin pyyhkeitä, uimaleluja, kameran, vaihtovaatteita itselleen jne. Näytti siis lupaavalta kovinkin. Riemuhan siitä mulle repes, kun päästiin Hyvinkäälle! :) Uimaan siis!
^ Et muuten vie mun lelua...
^ Huh, ei ottanut sitä...
Meitä oli vesikoiraporukka kasassa. Oli Luca ja Ledi ja naiskaunetta edusti Jade ja Viivi. Mä kyllä näin vaan altaan. Joku edellisen porukan koirista pissas siihen altaan ulkopuolelle ja Ledin uintiope ja toinen työntekijä siivos siinä niitä juttuja ja käskivät pitää vielä koirat kiinni. Siinä mä sit seisoin rampin reunalla ja ulvoin altaaseen pääsyä. Heltyi sit se uimaope ja sanoi: "Päästä vaan se irti, ei se kuitenkaan mee muualle kuin altaaseen..." :) Oikeassa oli. No olinhan mä jo viritellyt äänijänteitä heti siitä lähtien, kun kylpylään pääsin sisälle.
Sit lopuks se uimaope totesi, kun mä vielä kuivauksen jälkeenkin hinguin sinne altaalle, että hän tietää kaksi muutakin yhtä hullua koiraa kuin mä! Vähänks olin ylpee hullun uimakoiramaisterisen tittelistä! :D
Sit mä oon käynyt moikkailemassa kavereita. Uusia kamuja mä oon saanut mm. pikkuveli Toffesta ja Tarasta. :) Muutama päivä sitten mä näin narunjatkeen mielestä tosi söpön samojedin pennun. Sillä oli ikää vaan 8 viikkoa. Kovasti mä oisin leikkinyt sen kans, mut se ei oikein uskaltanut. Narunjatke osti mulle sen uuden BOT-loimen ja tuunasi siihen vähän kangasmerkkejä ja koristenauhaa. Oon nyt tosi katu-uskottava. Vaikka mun poropanta sydämineen kuulemma syö sitä vähän. Mut vaan ihan vähän... kai? Narunjatke on myös tehnyt muutaman uuden pannan, josko se sais joskus kuvat tuonne toiseen blogiin niistä. Ja tekis mulle jo uuden pannan! Sinisen!
Jotta toi narunjatke ei leviäis enempää kuin sen on ihan pakko, niin mä oon käynyt juoksettamassa sitä kentällä ihan säännöllisesti. Varmaan sen armottoman juoksemisen seurauksena se on mm. "vetänyt mua nenästä":
Sit mä oon käynyt moikkailemassa kavereita. Uusia kamuja mä oon saanut mm. pikkuveli Toffesta ja Tarasta. :) Muutama päivä sitten mä näin narunjatkeen mielestä tosi söpön samojedin pennun. Sillä oli ikää vaan 8 viikkoa. Kovasti mä oisin leikkinyt sen kans, mut se ei oikein uskaltanut. Narunjatke osti mulle sen uuden BOT-loimen ja tuunasi siihen vähän kangasmerkkejä ja koristenauhaa. Oon nyt tosi katu-uskottava. Vaikka mun poropanta sydämineen kuulemma syö sitä vähän. Mut vaan ihan vähän... kai? Narunjatke on myös tehnyt muutaman uuden pannan, josko se sais joskus kuvat tuonne toiseen blogiin niistä. Ja tekis mulle jo uuden pannan! Sinisen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti