Cuidado con el perro

Nyt tulee yritys saattaa blogi jokseenkin ajantasalle. Siinä ehkä kuitenkaan onnistumatta... Mutta koitetaan. Nunon juhannus Keski-Suomessa oli jokseenkin tällainen:



^ Heittoihin saa lisää pituutta, jos laittaa narun jatkeeksi. Onneksi sentään Narunjatke henkilökohtaisesti säästyi järveen nakkaamiselta.


Uudet lenkkipolut ovat tarjonneet kivaa vaihtelua. Meiltä on helppo kurvata metsälenkille ja vaihtoehtoisia reittejä on kivasti. Hyttyskarkoite on kyllä ollut pop. Narunjatkeen jalkakin on selvästi tykännyt hiekkatiestä ja metsäpoluista kovan asfaltin sijaan. Metsän läpi pääsee kätevästi treeneihin. Puoli tuntia suuntaansa, oiva lämppä ja jäähkä. Tosin viime viikolla totesin, että eihän tämä mikään lämmittely ole, tämä on kuumennus. Tai näin siis ainakin mulle, Nunolle se oli lämppä ja virtaa riitti treenata.

^ Metsän korkeimmalla kohdalla on hienot kalliot.

^ Tällaistakin ihmettä ollaan ihmetelty useamman kerran. Kooltaan tuo on valtava.

Pihalle Nuno on saanut tänä kesänä parannellun version "kesän parhaasta ostoksesta". Kooltaan uusi allas on isompi kuin entinen ja altaan pohjalle sijoitettu matto on ainakin toistaiseksi suojannut pohjaa sen verran, että reikiä ei ole tullut.


^ Tuima tuijottaja ihmettelee, että milloin tää oikein on täynnä vettä. Milloin tää allas oikein valmistuu?!

^ Nyt alkaa näyttää ja tuntua paremmalta ja kosteammalta. :)

Lupasin sen A-estepostauksen yhteydessä muistaakseni esitellä Nunon hienot hyppyesteetkin. No alla pari kuvaa, jotka ovat nappaistu jo ajat sitten. Noi esteet ovat kyllä huiput, samoin A-este! Täytyy sanoa, että on se viikon kestänyt rimankannakkeiden hiominen autokatoksessa kannattanut. ;)


^ Hääh, mä mitään haluu poseerata esteiden kanssa, mä haluun hyppiä!!!

Nuno on ottanut itselleen entistä vahvemman vahtikoiran roolin. Ei meille pääse ilman ilmoitusta. Espanjan tuliaisina saatu keraamiikkalaatta siis tulikin oivaan osoitteeseen. Tuohon vielä kehykset ja oveen kiinni. :)

^ Saattaapi olla, että pusukone ei noin pitkälle mene, mutta espanjankielisen tekstin vuoksi, kuva on hyvä olla olemassa kielitaidottomia varten.

Jos en ole vielä kertonut aiemmin, niin Nuno osoitti oikein hienoja vahtikoiran elkeitä heti pari viikkoa muuton jälkeen. Ei luovuttanut ja sai Narunjatkeen herätettyä ja ikkunaan ja paljasti pihalla hiippailevan miehen taskulamppuineen. Tyyppi paljastui lopulta naapurin sedäksi (mitä ihmettä silti oli tekemistä keskellä yötä taskulampun kanssa meidän pihalla?!), mutta hienosti Nuno siis ilmoitti asiasta eikä luovuttanut, vaikka sanoinkin, että riittää jo. Kennelylituomarin taistelumoodi jäi nyt oikeaa äksöniä vaille, mutta on siinä mulla kaksi suojelijaa, jotka laittavat tunkeilijat kuriin. :)