perjantai 26. maaliskuuta 2010

Savikko vol 4.

Tässä heti alkuunsa taas sellainen vähän sinne sun tänne ratapiirros tämän päivän treeneistä. Tän päivän treenejä voisi kuvailla Sepon sanonnoilla "sä juokset, muttet kuitenkaan juokse...", "sä ohjasit oikein, mutta toi on noilla vesikoirilla ihan tapana ettei ne kuuntele, vaan menee sinne mitä näkevät, kun edelliselläkin kerralla mentiin siitä...", "sä viuhdot liikaa", "se kääntyy tosi hyvin".



Eli tänään sai juosta, mutta myös ohjata, kun esimerkiksi nuo putket oli aika kimurantisti. Alkuun Nuno vaan haaveili puomista mustan putken sijaan, ihan sellainen hullun kiilto silmissä tuijotteli puomia ja heti pienemmästäkin eleestä tai jos vähänkään silmä vältti sinkoili sinne. Höh. No kun putki alkoi sujua, unohti kartturi laittaa kinttua toisen eteen tarpeeksi tiuhaan, joten vaikka 4-5 välistäveto sylkkärillä ja kutoselle lähetys toimi hyvin, laittoi Seppo kartturin tekemään 4-5 väliin valssin ja kiepauttamaan koiran takaahypyllä esteen 5. Tämäkin toimi Nunolla hyvin, koska se kääntyy tuollaisissa oikein mainiosti, mutta palasimme sylkkäriin, koska sekin toimi loistavasti ja kartturi ryhdistäytyi tuon juoksun suhteen. "Sä juokset, muttet kuitenkaan juokse..."

Kutoselle se irtaantui kivasti sylkkärin jälkeen ja olin melko varma, että hankalin kohta meille olisi 9. ja siinä putken pään, ja siis vielä oikean putken, löytyminen. Ja katinkontit, se meni joka kerta oikein, jotain sentään siis osaan ohjata. Itse kuitenkin ohitin esteen 8 niin, että se jäi mun oikealle puolelleni, joten Nunolla periaatteessa oli jopa kolme vaihtoehtoa valittavanaan. Jei, tästä kohdasta jäi tosi hyvä mieli.

Siitä rata jatkui 10 ja 11 verran ok, kunnes sen sijaan, että Nuno olisi suoriutunut esteelle 12 se vetäisi jatkuvasti esteelle 6. Tein vielä takaaleikkauksen tuohon yhdelletoista ja käskytin kovasti, mutta ei ollut koiralla korvia. Seppo totesikin tuon olevan joku oikein vesiäisten rotuominaisuus, kun eivät kuuntele vaan vetävät sinne mitä näkevät varsinkin, kun se oli niin kiva este, että se mentiin äskenkin. Kääk. Mitäs muut sanotte, onko toi joku ihan noihin sisäänrakennettu ominaisuus?!

2 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Meilläkin välillä tuntuu tuosta. Jaa missä ne korvat olivatkaan..? Teillähän menee tosi hyvin kun pääsette tuollaisesta radastakin helposti läpi ;)

May kirjoitti...

Caba on vähän samanlainen, välillä tuntuu että C ei oikein kuuntele vaan menee niinkuin luulee että on oikein tai menee niinkuin muistaa että piti mennä :) Yhdessä treenissä Caba meni rata oikein vaikka en ehtinyt ohjata, ja oltiin juuri katseltu miten edellinen pari veti rataa :) Hyvä muisti mun koiralla :D
Kivantuntuinen rata. Kokeilin heti miten itse ohjaisin Cabaa ja missä tulisi vaikeuksia. Jotain olen minäkin oppinut tässä matkan varrella :) Kokeillaan Caban kanssa möllikisoja luultavasti jo tänä keväänä.