Nuno ja Mus

Mus oli pehmohiiri niin iloinen,

Vaan kuolaantuneet ja klimppiytyneet

ovat uudet karvat sen

Vanusta kai tehtiin Mus aikoinaan

Ja joku aika sitten Mus

tehtaasta lähti maailmaan

Ja Mus tuo leluhiiri niin karvainen

kai eksyi kerran Ikeaan

oli kohtalo hirmuinen

Mus ei piiloon päässyt, niin löysi sen
tuo Narunjatke rahoineen

joka osti Musin sen

Hän uuden leluhiiren antoi koiralleen

laput irti leikkas vaan

ja Nunon sai nauramaan

Ilmaan siitä Mus nousi

tie kulki hampaisiin

Nunokin ihan unohti jo aivan kaiken muun

Julmat raateluhampaat kitalaessaan

nyt tarrautuivat tiukkaan

Ja Mus vain vaikeroi

Viiksikarva Musin myös kauhistui

kun kuolaa syösten kidastaan

sille Nuno huusi WUH!

Näin leluhiiret lentää ja vanut irtoavat

leikinaika loppuu

hiiri pois otetaan

ja vanhan leluhiiren joku saattaa unohtaa

se aivan yksin kolossaan

korjausta odottaa

Mus nyt leluhiiri on entinen

on purrut sekä kuolaiset

kaikki karvat sen

Mus nyt kolossansa sua odottaa

Jos löydät sen ja korjaat sen

Mus jälleen kyytiä saa

Nunokoira vain uiskenteli veessä...

Jos kerran on jo hyvän uintikappaleen sanoittanut uudelleen, niin miksipä vaihtaa kuin tarpeellinen... (+ uskon ettei kukaan muista tätä, kun se oli siellä vanhassa)

Pieni perronpoika vain polskutteli veessä,

pien perronpoikanen heittolelun eessä.

Se haukkasi mukaan lelun sen

ja sanoi sitten:"Minä olen iloinen!".

Olen perronpoikanen, polskuttelen veessä.

Wuh, wuh, wuh.

Pieni Nuno-koira vain uiskenteli veessä

pien Nuno-koira vain Uinti-Lucan eessä.

Se Lucalta varasti lelun tuon,

ja sanoi: Petralle minä lelusi tuon.

Olen Nuno-koira vain uiskentelen veessä.

Wuh, wuh, wuh.

Pieni vesikoira myös uiskenteli veessä,

pien vesikoira myös noutolelun eessä.

Ui altaassa innoissaan kylpylän,

ja sanoi muille: Iloinen tää veikko on.

Olen vesikoira vain, uiskentelen veessä.

Wuh, wuh, wuh.

Pieni koiruus veikeä hengitteli suolaa,

pien koiruus veikeä istui keskellä suolaa.

Ilmasta sitä nuuhkaili.

Ja keuhkot suolalla putsaili.

Olen koiruus veikeä kävin suolahuoneessa.

Wuh, wuh, wuh.

Pieni heittolelu vain yksin kelluu veessä,

pien heittolelu vain kylpylän veessä.

Ei koiruutta näy ei Nunoakaan,

mutta pian Nuno lelun palaa hakemaan.

Pieni heittolelu vain yksin kelluu veessä.

Wuh, wuh, wuh.

Uimaan mennään taas joku kerta uudestaan, Nuno niin siitä tykkää. Kiitos seurasta Lucalle, Kolalle, Seralle ja Saagalle. Sain tosi vähän kuvia, Serankin kuvat ovat ihan mössöä, mutta jos saan jonkun kelvollisen muokattua, niin palaamme asiaan.

Biologian oppitunti nro. 432

Pääosissa Nuno ja Narunjatke. Kulkevat tiellä, kun tien yli loikkii jänis muutaman kymmenen metrin päästä erään talon pihalle.

Nuno: tuollahan menee joku ötökkä. Onko se koira?
Narunjatke: kato Nuno, tuolla on pupu, jänis. Kato JÄNIS!
Nuno: onko se KOIRA? Hyppii oudosti, ei taida olla koira, menen pissille...
Narunjatke: Kato PUPU!
Nuno: tidiidii... posteja on laittanut lähitienoon muut koirat mulle, tiidiidiii...

Pupu oli jäänyt nököttämään pihalle suht lähelle tietä.

Narunjatke: kato tuolla on se pupu!
Nuno: ei se näytä vieläkään koiralta, tuolla on lisää posteja, menen tarkistamaan ne.

Nunolle alkaa olla turha opettaa biologiaa. Testattu on niin pupuilla, kissoilla, fasaaneilla ja muilla linnuillakin. Ne ei oo koiria, ne ei oo kiinnostavia.

Hyvää syntymäpäivää NUNO!!!!!!!! <3

Tähän alkuun kuvia noin viikon takaiselta metsä(metsuris)lenkiltä, jonne kamerakin sattui mukaan. Nämä kuvat kuvastavat hyvin Nunoa...










Sitten synttärikuviin...

^ The Cake

^ Ei pysty edes katsoon, kun ei ollut vielä lupaa ottaa...

^ Sinne se uppoaa...

Päivänsäteenä pienenä silmiisi kurkistan

(nukuit rullalla jaloissani ja minä näytin enemmän mörrimöykyltä)

herätän sinut unestasi ja onnea toivotan
lailla perhosen silkki siipisen tulen korvaasi kuiskaamaan

sanat kaikkein kauneimmat jotka suinkin vain osaan

(onko sulla nälkä ja mennäänkö ulos?)

Sillä sinulla on syntymäpäivä, vaikka lahjaa ostanut en,

suukko kirsullesi olkoon sellainen

Hyvää syntymäpäivää sinulle Nuno

hyvää syntymäpäivää toivotan

Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain

ja paljon onnea vaan



Yhden asian, soittorasian lailla, toistan yhä uudelleen
(Mennäänkö syömään ja ulos?)

onnittelen sinua, ja teen sen suudellen

Sillä sinulla on syntymäpäivä, mutta lahjaa ostanut en

suukko kirsullesi olkoon sellainen

Voisin miljoona nakkia suuhusi antaa
(ei ehkä kerralla kuitenkaan, illalla saat kyllä nakkikakkua)
tai kultaa ja timantteja lahjaksi antaa.

(tai ehkä vain strasseja siinä pannassa)

Sillä sinulla on syntymäpäivä, mutta lahjaa ostanut en

(se on edelleen tilaamatta)

suukko kirsullesi olkoon sellainen.

Kaijalle iso kiitos taas kerran tästä ihanasta koiruudesta!

Ai niin, erkkarin kuvat ovat netissä.

Osa 1

Osa 2

Osa 3

samoin kuvat koirahierontakurssilta

Kuvatonta tekstiä kunnes toisin todetaan...

Mulla olisi kyllä kuvia, paljonkin, erkkarista, hierontakurssilta, syksyisestä metsälenkistä... Mutta ei, niitä ei teknisistä syistä saa nyt koneelle. Palaamme kuva-asiaan nettilinjojen selkiydyttyä.

Tekstiasiaa saan tuotettua kuitenkin. :) Käytiin Nunon kanssa siis koiranhierontakurssilla. Kiitos vielä Barbet Finlandille ja etenkin Reetalle järjestämisestä ja urheilukoirahieroja Anne Vaskiolle! Olen vuosia sitten tutustunut koirahierontaan ja niillä opeilla sitten on Jaki ja Nuno huollettu. Olipa kivaa huomata etteivät ne tekniikat ja opit ole mihinkään muuttuneet. Nuno pitää hieronnasta, vaikka siinä joutuukin olemaan rauhallisesti.

Anne kertoili meille myös kaikenlaista mm. lihashuollosta ja miten koirat voivat näyttää erilaisia kiputiloja jne. Vitsikkäästi todettiin Petran (barbet Lucan omistaja) kanssa Nunon olevan kroonisesti sairas, kun se haukkuu ja riekkuu ja rellestää jatkuvasti. ;) Nimimerkillä termiitin omistava. Hierontakurssin lopuksi Anne vielä tuli kysymään, että onko Nuno barbet, kun se on niin pieni... Tappijalka mikä tappijalka, ei kelvannut barbetiksi. ;) Hyvä kurssi kyllä oli.

Löysin Nunolle sopivan synttärilahjankin. Mutta se on eriasia milloin se saa sen, kun vaihtoehtoja on liikaa mistä valita se juuri oikea. No narunjatke laittaa suunnittelumyssynsä mietintään. Aatelkaas, vielä viikko ja sitten Nuno on "aikuinen". Uskoisitteko? Se ei itse sitä taida uskoa, on sen verran riehakas leikkijäinen. 2 vuotta, pidettäisköhän pirskeet?

Parin viikon päästä mennään uimaan Hyvinkään koirakylpylään. Otettiin siihen vielä suolahuonehoito uinnin päätteeksi. Saas nähdä kuinka suola saa limat irtoamaan sekä ihmisiltä että koirilta. Lykkäsin menemään kisailmot agikisoihinkin... Toivottavasti on kisojen jälkeen jotain tuloksia kerrottavana.

Kynsi on parantunut. :) Tossua käytettiin tasan kerran ja silloinkin vain osan matkaa. :/ Kannattikohan satsata?

Pipo R.I.P.

Käytiin Nunon kanssa vähän kosteissa oloissa liitelemässä. Paluumatkalla junassa Nuno ilmoitteli, että olisi vähän viileä, kun sateessa piti junaa odotella... Soitettiin sitten kennelylituomarille, että toivottaisiin perinteistä agilitysaunaa. Sauna ei ollut ihan lämmin vielä, kun kotiin päästiin, joten jäi aikaa testailla uutta ulkoista salamaa ja 16 gigan muistikorttia, johon kamera ilmoitti mahtuvan jonkin verran vajaa 10 000 kuvaa!!! Sunnuntain erkkari, I'm ready - are you?!


^ Kosteahko vesiäinen kuivauksenkin jälkeen...

Nuno onnistui ryöstämään kuivumaan laittamani piponi. Suuret oli elkeet, kun se tuotiin sohvalle. "Et varmaan huomaa, et mulla on sun pipo"

^ Siis ei mulla mitään pipoa ole, värjäsin kuononi mustaksi.

^ Sitä väriä vähän levisi muuallekin... Tiididiidiii...

^ Vai yritit saada sen takaisin, Olé, heilautankin itseni ja mustan vaatteen tänne sohvan toiseen päähän...

^ Tää venyy niin kivasti kuonon ja tassujen välissä...

^ Ja vaakatasossakin...

^ Mut sit tää kyllä tarvitsi selvästi vähän ravistelukuivausta, täähän oli ihan märkä.

^ Makoisa pipo mikä makoisa pipo.

Lopputuloshan oli hajonnut pipo, joten kainovieno toivomus sinne Keski-Suomen suuntaan uudesta piposta...

Sitten saunaan. Nuno on taas alkanut saunomaan aivan urakalla. Narunjatkeiden kehotukset "sä voit mennä jo pois" kaikuvat kuuroille korville, kun Numppa valtaa ylälauteen pitkiksi ajoiksi. Kesäkuumalla ja pitkällä turkilla ei sauna kovinkaan kiehtonut, mutta ilmojen viilennyttyä ja turkin lyhennyttyä, on saunakoiramme ilmoittanut olemassa olostaan.

^ Nuno laittaa taas löylyä kainaloon.

Niin, ostin Nunolle sen tossun tassuun. Ei kovinkaan hyvin ole toiminut. Hienohan se on kuin mikäkin luistin.

^ Tässä se vielä on jalassa, mutta vauhdissa se lensi kaaressa taaksepäin Nunon sinkoutuessa eteenpäin.

Tossuostoksilla mukaan tarttui myös luomumateriaalinen "Panda", joka pitää sellaista ääntä, joka kuuluu radiosta, jossa taajuus ei ole kohdillaan. SÄRSÄRSÄR.

^ Ensiesittelyssä Panda

^ Täältä tuleekin tosi kiva ääni. Ääni oli niin kiva, että Panda on jo lelusairaalassa odottamassa parsimista.

That's all folks!

ANJING (Bali Dogs)

^ Kasvitieteellisen puutarhan koira oli valokuvauksellista laatua :)

Balilla näkyi katukuvassa suhteellisen paljon koiria. Osa koirista oli mun makuuni liian laihoja ja muutamalle exspot-satsillekin olisi löytynyt käyttökohteita, mutta osa koirista taas näytti voivan ihan hyvin. Koirista ei ihan aina erottanut oliko kyseessä jonkun lemmikki vai katukoira, sillä kaikki koirat jolkottelivat irtiolevina pitkin katuja mielensä mukaan. Vain toiseksi viimeisenä päivänä Balilla näin koiran, joka oli oikeasti lenkillä ihmisen kanssa. Suurin osa koirista näytti yleensä ottavan rennosti, enkä ihmettele siinä yli 30 asteen helteessä. Muutaman kerran sitten tarjosimmekin syötävää koiralle, joka ei siitä niinkään välittänyt... (mulle oli mm. jäänyt kasa froliceja taskuun) ja useat olivat tosi arkoja, ehkä nämä olivat saaneet osuutensa demonin kohtelusta...


Balilla suhtaudutaan koiriin vähän kaksijakoisesti. Koiria pidetään lemmikkeinä, joista kyllä huolehditaan, mutta sitten siellä on myös kulkukoiria, jotka kaivelevat roskakasoja. Nimi Anjing, joka tarkoittaa koiraa, muistuttaa myös demoneista. Ulvovia ja haukkuvia katukoiria pidetään demonien ruumiillistumina.

^ Koiria Lovinan rannalla, tulivat myös katsomaan auringonlaskua...


Balin koirat olivat melkein kaikki samasta muotista saatuja. En usko, että siellä mitään tarkoituksellista jalostusta koirilla oli, sen verran useasti näin koirien humppaavan ties missä kadunkulmassa ja monella nartulla näytti olevan pienet pennut. Joka tapauksessa uskoisin jotain asian kanssa olevan tekemistä sillä, että Bali on saari. oirat pääasiassa olivat perronkokoluokkaa, lyhytkarvaisia ja pystykorvaisia. Häntä yleensä oli suora ja jota koira kantoi vaakatasossa tai pystyssä "iloisena häntänä" eli selän päälle kääntyneenä. Väritystä tuntui löytyvän myös joka lähtöön niin tiikerinjuovaisesta valkoisin merkein yksivärisiin. Tan-värityksellistä, dalmatialaispilkullista tai harlekiinia en nähnyt kuitenkaan. No kuten aina, niin poikkeuksia näkyi: pari kippurahäntäistä, keskipitkällä turkilla olevaa tai luppakorvaistakin onnistuin näkemään. Niin ja yhden kultaisennoutajan.

^ Poikkeus, joka vahvistaa säännön

Kyllä ikävä oli matkan aika digijärkkäriä, joten pahoittelut huonoista digipokkarikuvista. Yksi muistikortillinen kuvia on lisäksi vielä jossain hukassa.