keskiviikko 24. joulukuuta 2008

Ihanaa joulua kaikille!

Mökit nukkuu lumiset
Nukkuu Hankitanteret
Tuikkii taivaan tähtivyö -
pyhä nyt on jouluyö

Katso: valo välkähtää
Hanget kaikki kimmeltää
Yli vuorten, metsien
Käy kuin välke siipien

Se on joulu-enkeli
Herra hänet lähetti
Kanssa joululahjojen
Luokse pienten lapsien

(Eino Leino)



Nuno ja narunjatkeet toivottavat kaikille ihanaa, lumi- ja lahjarikasta joulua! Ainakin Keski-Suomessa on kivat lumimaisemat. Odotettavissa on siis vielä muutama jouluinen lumikuvakin... Toivottavasti.



Ps. kunnon joulukoiralla on punainen nuttu, selkäreppu ja ratsastajana tonttu...

perjantai 19. joulukuuta 2008

Kuvahaaste: aiheena UNI

Vesikoirafoorumilla pyörähti käyntiin viikoittainen kuvahaaste koiriaan valokuvaaville. Tämän viikon aiheena on uni. Ja vaikea aihe tuo olikin, harvemmin tämä vesikoira nukahtaa kameran ääreen. Pari kertaa Nunon mennessä nukkumaan ja narunjatkeen hakiessa kameraa huomasin Nuno nököttävän vieressä ilmeellä "hei täällä on jotain actionia!". Sitten kun muffinssi kerrankin nukahti sopivasti ja narunjatke sai kameran esille herättämättä koiraa, niin kamerasta oli akku loppu, kun se oli jäänyt vahingossa päälle... No vihdoin sitten latailujen jälkeen sain pari otostakin nukkujaisesta. Lienee turha kertoa, että Nuno kuitenkin heräsi jossain vaiheessa touhuihini, kun kamera alkoi lähestyä kirsua.



Perro mallia talja. Harmi vaan, että Nuno ei vielä ole sisäistänyt, että taljailut kuuluisi tehdä sisustustakan liekkien loimottaessa sen edessä...




Yöunille Nuno menee verhoihin. Kyllähän sitä koiralla peite pitää olla, mutta kun se peite suuntautuu suoraan ylöspäin, ei tule kuuma helposti. Löydätkö koiran kuvasta? Unileluna Kille Kilpinen Nuno pään vieressä/alla tai Nunon suussa jopa. Ja lattialla on mukavampaa kuin viltillä.



Tässä vielä uninäyte viiden viikon ikäisenä.

torstai 18. joulukuuta 2008

Lisää kuvia...

Ja pakko on laittaa yksi vanha kuva pikkupentutreffeiltä. Mutta tää on niin suloinen, kuvassa siis Nuno, Lumi ja Luca. :)


Ihanainen Diva, josta valokuvaaja on jotenkin saanut keltaisen...


Äiti ja poika ja olivatpa hankalat saada samaan kuvaan ja ilman ylimääräisiä heilumisia...


Nuno kehässä, on vähän pimeähkö kuva... No siinä sitä reipasta esiintymistä kuitenkin.

Se vesikoirafoorumin kuvahaaste odottelee edelleenkin koiran nukahtamista kameran eteen. Ääh, kai mä joskus sellaisenkin kuvan saan otettua.

maanantai 15. joulukuuta 2008

Kuvia, kuvia...

No niin, lupasin kuvia ja saamanne pitää... :) Nunonen on joutunut toimittamaan mallin virkaa useamman kerran tässä lähiaikoina ja täytyy myöntää, että taitaa tuo pieni linssilude ollakin. Yli 800 harjoituskuvasta on sentään muutama ollut onnistunut, joten tässä osa niistä otoksista, joista selvää saa. Harmi vain, että yhteistyö koneen ja kameran välillä on tökkinyt pahasti ja en ole saanut kaikkia kuvia kamerasta vielä koneelle.

Poseerausta agilitytreenien lomassa, maneesissa hankalissa valo-olosuhteissa otettu kuva

Joko se ruoka loppui, oli kyllä hyvää, annatko lisää?


Kieli on pop, kyllä sitä näyttää kelpaa...

Mä saunakoira oon ja laitan löylyä kainaloon...



SANO MUA REHTORIX!!!


Voittajanäyttelyn rääväsuu!

Tuosta voittajanäyttelystä päästiinkin siihen, että Nunon taustajoukot puuhaavat nykyään kovasti teleskooppijalkoja ja pullistuvaa kroppaa meidän minimalistille. Kyseeseen voisi tulla vaikkapa Air Bra -rintsikoiden ( tsekkaa esim. http://www.fragrancedirect.co.uk/invt/0005707) tapainen, ilmalla täyttyvä puku. Tuomarin makuun Nuno siis oli liian pieni ja keskenkasvuinen ja liian lyhyessä turkissakin. Tulos oli siis EH (erittäin hyvä), joka kyllä vähän aiheutti pettymystä, ja jatkoon ei päästy. Junioriluokan uroksia oli 15 kpl, joten paljon oli kyllä valinnan varaa tuomarilla. Pointseja kuitenkin reippaasta esiintymisestä. :)

Harri Lehkosen Nunosta sanomaa: Keskikoinen, vielä kesken kehityksen oleva uros, oikeat mittasuhteet mutta pään ja rungon pitää vielä vahvistua, hyvin kulmautuneet raajat, oikealaatuinen, vielä lyhyt turkki, esiintyy reippaasti, liikkuu takaa ahtaasti ja melko tehottomasti, tarvitsee vielä aikaa.

tiistai 2. joulukuuta 2008

Tiistaita...

Voiko aamu enää ihanammin alkaa,
vettä sataa kun koira nostaa takajalkaa...?

Eli siis lumista ja strutseista ei enää ole nähtävillä kuin pieni nokare jossain ojanpohjalla. Nuno vaan nähtävästi oppi alle viikossa "lumikakkaajaksi" ja tänäkin aamuna metsästettiin pitkään sopivaa paikkaa, kunnes edes joku minimaalinen lumikasa löytyi. Nuno varmaan arvelee omistajansa näön huonontuneen entisestään ja siksi tähtää tuotoksensa valkoiselle alustalle, josta ne ovat helposti havaittavissa keräystä varten... Saas nähdä mitä tuo tekee, kun viimeisetkin lumikiteet ovat kadonneet.

Narunjatke sai myös uuden hienon kameran, joten jatkossa on odotettavissa kuvasaastetta tulvimalla. :) Vielä menee jokunen tovi ennenkuin sitä vekotinta oppii kunnolla käyttämään, mutta saattepa sitten varmaan näkyviinne diasarjan: Nuno eestä, Nuno takaa, Nuno istuu, Nuno makaa... Yritän päivitellä otoksia mahdollisimman pian. Ainakin muistikortilla on odottamassa jo pari onnistunutta kuvaa.

Tein Nunolle lauantaina co-pesun sillä uudella Tigin koirahoitsikalla. Toimi hyvin ja lopputulos oli todella hyvä eli napakat, kosteutetut kiharat ja kiiltävä turkki, mutta tuoksusta iso miinus! Ääh, pitää jatkossa varmaa vedellä erioilia koiran pintaan ennen viimeistä huuhtelua. Jani kyllä tuoksusta piti ja Nuno onkin pari päivää jo ollut kuin tuoksupyyhekumi, jota on kiva haistella...

perjantai 28. marraskuuta 2008

Nuno nimenä...

Aina välillä joku kysyy mistä Nunon nimi tulee. Pikkuiselle nimeä miettiessäni hylkäsin monta vuotta seuraavalle koiralleni suunnittelemani nimen Sulo-Eino-Elmeri eli lyhyemmin Eino vaan, tai jos niitä koiria olisi kolme, niin ne olisivat Sulo, Eino ja Elmeri. Eino päätyi hylkäyslistalle ihan siitä yksin kertaisesta syystä, että se on liikaa kuin kieltosana EI.

Tämän jälkeen sitten aloin miettimään espanjalaisia miesten nimiä. Suurimmat suosikit olivat Diego ja Hugo. Diego on vieläkin kiva, mutta Hugo olisi tietenkin kuulunut ääntää espanjalaisittain eli ilman H:ta ja sitten se ei enää niin kiva ollutkaan. Nunon veljestä tuli myöhemmin Hugo, joten parempi senkin suhteen. Lopulta päädyin siihen, että täytyyhän pienellä espanjalaisella olla portugalilainen nimi ja kun muistin kaverini kerran maininneen, että nimi Nuno (josta olen aina pitänyt) kuulostaa ihan lelukoiralta, tiesin, että etsimäni nimi on siinä. Eikä Janikaan naureskellut tälle nimelle... ;) Nyt muuten ne kolme nimeä olisivat Nuno, Neve ja Nieto...

Internetin ihmeellinen maailma tietää kertoa nimestä Nuno seuraavaa:

The name Nuno is a baby boy name. The name Nuno comes from the Portuguese origin. In Portuguese the meaning of the name Nuno is: A popular name sported by Nuno Gomes, a player of the Portugal national football team. A very old name, it may have originated among northern Portugal's Roman legions and is said to mean "the ninth." Perhaps coming from the latin word "Nonio."
Tämä luku yhdeksän on Nunossa yhdistetty mm. niihin yhdeksään aivosoluun, jotka Nunolta löytyvät! :)

Nuno is a Portuguese male name, derived from the Hebrew word Nun (which means fish).
Others say its origins is the Latin: Nunnus (grandfather) or Nonnus (chamberlain or squire).
Is a name quite popular in the Portuguese speaking countries and comunities.
Its Spanish variant is Nuño. There is also a female variant in Spanish: Nuña.
The patronymic Nuno is Nunes (Portuguese) and Nuñez (Spanish).

Nuno liittyy myös Filippiiniläiseen mytologiaan:

A Nuno or Nuno sa Punso (Duwende) is a dwarf-like creature in Philippine mythology. It is believed to live in an anthill or termite mound, hence its name. Literally, nuno sa punso means Ancestor/Grandparent of the anthill.
Onhan tuo aika termiitti ollut itsekin...

The Nuno is described to be a small old man with a long beard, and differs from a duwende or dwarf of Philippine folklore. The duwende is a playful hobgoblin who shows himself to children, while the Nuno is a goblin easily angered and will do harm to those who damage or disturb his mound. If an invader destroys the Nuno's home by kicking it, the offender's foot would become swollen. Nuno sa punso are also believed to inhabit places such as underneath large rocks, trees, riverbanks, caves, or a backyard.

Nunos have the ability to curse trespassers. A curse may include the following:
Swelling or pain on any part of the body
Vomiting of blood
Urinating black liquid
Excessive hair growth on the back
In order for a Nuno to successfully curse a person, the trespasser must come in close proximity of the Nuno. If the trespasser is within range, the Nuno can spit on any part of the trespasser's body. The trespasser will then experience aches or soreness on the affected part of the body, such as stomach pains, swollen genitals (after urinating on the mound), or swollen feet (after kicking the mound).

Eli vahtiviettinen perro, jolla on taikavoimia. Tuon sai eilen todeta keksinmyyjä, joka uskaltautui meidän ovikelloa soittamaan... Nunohan tietty alkoi vahtihaukkumaan, että tänne ei tulla ilman lupaa ja lukioikäinen keksimyyjä sitten kaukaa huuteli, että keksejä olisi myynnissä. VAROKAA VAAN TUNKEILIJAT: KOHTA TEILLÄ KASVAA HIRMUISET SELKÄKARVAT!!!!


keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Strutsi, lumiapina ja veijari

Jiihaa, meillä on edelleenkin lunta... Nuno on ollut lumesta aivan ihastuksissaan. Vesikoiralle siis kelpaa myös kiinteä muoto. Nuno hyppii hangessa ja kaivelee kadonneita lumipalloja laantumattomalla tarmolla. Ja tämän syksyn trendileikki tuntuu olevan STRUTSI. Strutsissa pieni perronen tunkee päänsä mahdollisimman syvälle lumikinokseen kerta toisensa jälkeen. Mitään väliä ei ole sillä, että hengitys vaikeutuu ja lunta menee silmiin ja korviin... Nuno hallitsee myös pihatoimet näin talvella. Lumikolan perässä kannattaa aina juosta, sillä jonnekinhan ne lumet kuitenkin kippautuvat mukavaksi kasaksi, jonne kannattaa hypätä kerta jos toinenkin.

Näin narunjatkeen näkökulmasta lumileikeillä ja ihan vain lumisella tiellä liikkumisessa on omat ongelmansa. Niiden nimi on lumipallot. Nunon nyt pitkähköön turkkiin tarrautuvat lumipallot ovat älyttömiä. Niitä ei saa irti siivosti ellei avuksi ota suihkua, mutta silloin siinä kastuu kunnolla. Jos taas paakkien antaa sulaa itsekseen, on takuuvarmasti sohva, eteinen, olohuoneen matto, keittiö ja koko muukin kämppä täynnä sulamisvesilammikoita. Nuno onkin käyttänyt muutamaan kertaan sadeasua ulkoillessa, sillä tennispallonkokoiset kainalopaakut ovat inhottavia... Ja tuovat siis kamalasti vettä sisälle.



Nuno aloittaa tänään koirakoulu Pienen Koiruuden Veijariklubin. Koirakavereista samalle kurssille ovat tulossa Devi (perro) ja Luca. Veijariklubi on tarkoitettu vilkkaille koirille ja siellä on tarkoitus poistaa höyryjä aivojumpalla ja treenata kärsivällisyyttä, kontaktia, kohtaamisia sekä rauhoittumista. Juuri sopivia harjoituksia varmaan meidän vilpertille. Tuonne ollaan menossa siksikin, että Nuno voitti eräästä match show'sta lahjakortin ko. paikkaan.

Nuno on lähiaikoina vähän muuttanut ruokailutottumuksiaan. Perusnappuloiden lisäksi Nunon ruokavalio on laajentunut Yrjölän puuron eri versioilla ja eilen Nuno sai myös kananmunaa keitettynä. Eilen taiteilin Nunolle myös maksapalleroita nameiksi. Niiden resepti on seuraavanlainen:

100 g maksaa (ei sianmaksaa)

1 muna

½ dl soijajauhoja

2 rkl voita tai margariinia

2½ dl täysjyvävehnäjauhoja (grahamjauhoja)

1 rkl kaurahiutaleita

Soseuta maksa ja sekoita siihen kaikki muut ainekset. Muodosta taikinasta pieniä pyöryköitä tai kauli sentin paksuiseksi ja leikkaa ruuduiksi (2cm x 1 cm). Paista esilämmennetyssä uunissa 180 asteessa noin 10 min. Anna pyöryköiden kuivua uunissa vielä tunnin ajan.

Näyttivät kelpaavan hyvin ja pieni apuri oli eilen maiskuttavan suunsa kanssa erittäin hyvää kaveria koko valmistusurakan ajan. :)

ps. Nuno lähettää Mairelle koiramaiset hännänheilautusterveiset!

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Terveisiä Jyväshyvästä...

Nuno esiintyi näyttelykehässä oikein hyvin. Ainakin minun mielestäni. Tuomarina oli Wim Wellens Hollannista ja perroja oli ilmoitettu se hurjat 51 kpl, joista kaikki jopa taisivat olla paikalla. Junnu-uroksissa oli 10 koiraa, joista 6 sai arvosteluksi ERINOMAISEN, 3 ERITTÄIN HYVÄÄ ja 1 HYVÄN. Nunolito oli yksi ERIn saaneista. :) Kilpailuluokassa sitten tultiin kolmansiksi ja paras uros -kehässä ei sijoitusta enää herunut, mutta tyytyväisiä ollaan tähänkin tulokseen. Eli koodattuna Nunon tulos oli Jun ERI, Juk 3. Tuttujakin kehässä näkyi, suurimman potin tutuista keräsi komea Poppi, joka voitti valiourokset, parhaan uroksen -tittelin ja oli lopulta VSP (vastakkaisen sukupuolen paras). Onnea Poppi!

Wim Wellensin Nunosta sanomaa:
"12 months, very nice young dog, very good size, excellent head, nice soft expression, scissor bite, strong straight back, correct anglulations in front, could be better in the back, excellent coat, stands very well on legs, compact feet, excellent presentation, very good movement in front, a little bit short foot in back."

Eli Nuno siis seisoo hyvin jaloillaan (no kukapa sitä esim. hännällään seisoisi?) ja turkki oli erinomainen. Tuota turkin pituutta minähän jännitin niin kovasti etukäteen. Tuliaisina Nuno sai näyttelystä Royal Canin näytepusseja pari kappaletta, 3 kalkkunankaulaa, kasan kuivattuja kanapaloja, uuden handelerin käsiin puretumattoman näyttelyhihnan ja TIGIn Pet Head Furtastic Crème Rinse for Curly & Long Coat (Only for Cool Dogs). Näytti olevan sisällysluetteloltaan hyvää kamaa, käytössä sitten tämä testataan. Ja taitaa huomata, että Nuno on perheessä, jossa asustaa "hiusaddikti"...

Kohta lähdetään takaisin etelään, pitää olla ajoissa liikkeellä ennen hirmumyrskyn iskemistä. Harmi sinänsä, niin ei ehtinyt tänään mennä katsomaan esim. cairnkehää tai huskyja. No ensi kerralla sitten...

PS. Rehtoririntamallakin kuuluu uutta, meillä on nyt kaksi röhkijää. Alkuperäinen rehtori on korjattu ja synttärilahjana Nuno sai "mummolasta" uuden, mustan reksin. RÖH ja RÖH!

torstai 20. marraskuuta 2008

Tiedättehän teinit...

Niin tiedättehän teiniajan, kokeilunhalun, tyhmyydet, yli-innokkuuden, julkisten antaman esimerkin (viimeksi tämän viikon lööpeistä), uroksiin liittyvän machoilun ja hyvin pienet aivot...? Hyvä, sitten varmaan ymmärrättekin Nunoa hyvin. Aamulla satoi meille ensilumi! Nuno oli varmasti nähnyt noita lööppejä ja päätti myös koittaa, miltä tuntuu valkea aine nenässä ja sen ympärillä. Heti kun ovesta ulos päästiin sniffasi Nuno lunta monta kertaa erittäin syvään, kunnes päätyi aivastelemaan. :) Lumeen jäi myös hyvin jäljet ja kotiin palatessa piti jokainen oma tassunkuva ja minun kengänjälki haistaa meidän pihatiellä. Lumella tuntui olevan vaikutusta myös muihin kulmakunnan koiriin. Kaikki olisivat leikkineet vallattomina ja eräs berniherra oli myös yrittänyt kieriä siinä max. sentin lumikerroksessa, kuten esivanhemmat Sveitsin Alpeilla konsanaan!

Tänään on vuorossa Nunon pesu ja viikkohuolto. Ja pakatakin pitää viikonlopun reissua varten. Pitää varmaan alkaa listaa väsämään... Laitanpa tähän vielä sieltä Nunon vanhoilta sivuilta sen viimeisimmän jutun, joka taitaa monilta muuten jäädä lukematta, kun sen julkaisun jälkeen tänne uuteen heti siirryttiin...
9.11.2008 Synttärisankari NUNO 1 v.


Vauvasta on tullut iso rötkäle… 1 v. –synttäreitä juhlistettiin parhaalla mahdollisella tavalla eli kavereiden, etenkin Lucan kanssa painimalla ja kakkua syömällä. Nunon wannabe-kaksonen Luca täytti myös samana päivänä vuoden, joten yhteissynttärit olivat paikallaan. Pojat ovat tunteneet ja painineet sekä treenailleet yhdessä yhdeksänviikkoisesta asti ja Lucaa voisi kuvata Nunon parhaaksi kaveriksi. Nuno ja kotiporukat haluavat toivottaa hyvää syntymäpäivää myös Nunon ja Lucan sisaruksille! Lisäksi Kaijalle isot kiitokset tästä ihanasta karvapallosta, joka sulostuttaa elämäämme jokaisella sukkavarkaudella, agilitykohelluksella, leikkiin kutsulla, korvannuuskauksella, pitkällä nuolaisulla ja kainaloon käpertymisellä. Minulle täydellisempää koiraa en olisi voinut saada! :)

Vieraita synttäreille kutsuttiin muutama. Riikka tietenkin ja sitten kavereita eli Luca, Kola ja Robin ihmisseuralaisineen. Kiitos vielä lahjoista ja leikkiseurasta! Taisivat muut jo ajatella hulluksi, kun kutsuin 4 urosta samaan sisätilaan, mutta hyvinhän meillä meni. :) Nunon ja Lucan synttäreitä juhlistettiin siis myös kakulla. Omat kakut piti tehdä koirille ja ihmisille. Muffinssin synttäreillä tarjoiltiin tietenkin myös muffinsseja tassukuvioilla sekä karjalanpiirakoita, luukeksejä ja korvapuusteja. Koirien kakussa oli mm. extrapalvikinkkua ja naudanliha-vihannes –lastenruokaa. Kaksijalkaisten kakkuna oli shakkiruutukakku Leijonakuningas-aiheisella päällyksellä.

Täytyy vielä synttäritunnelmissa kertoa, että Nuno sai viime viikonlopulla ihan ensimmäisen oman postin. Kuoressa luki hienosti Nunon virallinen nimi ja kutsumanimi, eikä mitään mainintaa ihmisjatkeista narun päässä. Kuoresta paljastui Divan ja Tyynen tassunjäljillä koristeltu kortti ja ihana valokuva äidistä ja ”pikkusiskosta”. Arvatkaas kuka aikoo myös käydä ostamassa sormivärejä ja kenen tassuja varten…?


Sitten voidaankin siirtyä muihin kuulumisiin. Meidän bongaillessa perroja alkuperäismaastossa Nuno harrasti kotimaan matkailua Keski-Suomessa. Hyvin näytti menneen ja tulihan sitä Nunon kanssa juteltua Skypen välitykselläkin. Lomailun loputtua Nunolla oli lievähkö teiniperrokausi ja kaikkea piti kokeilla eikä millään Nenunen olisi halunnut olla yksin. Nyt ollaan taas palattu omiin uomiin ja treenien ylikierrokset ovat taas hallinnassa. Eilen juuri mietin Nunoa kuvaavia adjektiiveja ja mieleen tulivat treeninarkomaani ja agilityaddikti. :) Jei, on se ihana.

Espanjassa näkyi tällä reissulla vähemmän perroja kuin viime vuonna. Uuden kampaustyylin kyllä bongasin, eli lyhyt karva kropassa ja päässä pitkät karvat. Tuota pitää ehkä koittaa Nunolla seuraavan kerran. Niin ja nähtiinhän me hyvin nunomainen skootteriperro, joka siis matkusti kaupunkivilinässä skootterin jalkatilassa ja pää vaan pilkisti esiin, kun pitihän toisen toki tarkistaa, että suunta oli oikea…

Lahdessa käytiin Nunon kanssa myös pyörähtämässä kehässä. Kyseessä oli ryhmänäyttely ja samaan aikaan oli myös pentunäyttely kaikille roduille. Perroja oli yhteensä 28. Nuno sai arvosteluksi EH:n ja oli luokkansa toinen. Tuomarin mielestä Nunolla oli liian lyhyt turkki ja hän olisi halunnut antaa Nunolle lisäksi kunniapalkinnon. Sinänsä olen tuohon tyytyväinen, harmi vaan, että ERI jäi niin pienestä kiinni, koska kyllä Nunolla on se vähimmäisvaatimus 3 cm hyvinkin. Kilpailuluokan jälkeen tuomari jäi pitkäksi aikaa selittämään tätä turkkiasiaa, lyhyen turkin takia kuulemma nuo liikkeet ja runko näyttävät vaativan voimistumista. Tuomari kuitenkin tykkäsi Nunosta paljon ja piti sitä erinomaisena ja olisi vain halunnut nähdä sen pidemmässä turkissa. No joka tapauksessa arvostelu oli: "Hyväntyyppinen ja kokoinen nuori uros. Erinomainen pään muoto ja ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Runko saa vielä voimistua. Sopusuhtainen luusto ja kulmaukset. Karva melko hyvä, esitetään melko lyhyenä. Hyvä häntä, liikkuu normaalisti, mutta kaipaa vielä voimaa liikkeisiin. Hyvä luonne. Vaatii vielä hieman kehittymisaikaa." Tästä on hyvä jatkaa. Tosin Jypin näyttelyyn tuo turkki ei ehdi kyllä paljoa kasvaa…

Agilityssa El Nunolito alkaa selvästi päästä aina vain enemmän jyvälle lajin ihanuudesta. Me mennään sellaisia n. 10 esteen ratapätkiä, joissa on kunnon koukkujakin ollut. Selvästi huomaa kuinka Nuno on alkanut kuuntelemaan ja etenkin lukemaan ohjausta. No minähän tietenkin olen ihan ruosteessa ja mietin edelleen asiat Jakin ohjauksen kautta. Ja sehän siis ei toimi Nunolla. Mutta pari kertaa on mainiosti kloksahtanut meidän yhteistyö hyvin paikoilleen. Eli toivoa on tälläkin ohjaalla vielä. :) Talvikaudeksi ollaan siirrytty maneesiin ja mietin alkuun viekö hepan*piip* voiton esteistä, mutta ähäkutti tilanne on esteiden hyväksi 6-0.

Nunolle on tullut myös hankittua vermeitä. PK-koulutustunnusvaljaat hankittiin viestipuuhia varten. Niitä piti pienentää aika rankasti, kun ei tuo ihan rottweilermitoissa ole. Nyt ne on testattu metsässä ja hyvin sujuu. Nuno nähtävästi tykkää tuosta metsäjuoksusta niin paljon, että autopäällä (Jani) käydään vaan kääntymässä eikä edes aina ehditä ”karkkia” ottaa. Tuota hengailua juoksutaipaleiden välissä pitää siis jatkossa harjoitella. Nuno myös oli käynyt shoppailemassa lomansa aikana itselleen Hurtan sadeasun. Lisäksi tulin tässä hankkineeksi sen alle laitettavaksi t-paidan, jonka selässä on Nunolle oivasti sopiva teksti:
I didn’t do it
No one saw me
You can’t prove it

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Karvojen selvittelyä...

Nunolle on alkanut tulemaan muutama huopamöhkäle. Ilmestymispaikkoina noilla on olleet otolliset kainalot, korvantaustat, sisäreidet sieltä arkojen paikkojen vierestä... Noita sitten olen yrittänyt selvitellä tässä parina iltana. Nuno vaan ei oikein hommasta niin paljoa perusta. Apuna olleesta sumutipullosta, kun olisi niin kiva vain juoda ja kamalan kauan joutuu paikallaan olemaan. Ei oli kiireisen perron eloa se - ei. Kaijalta sain kyllä hyviä ohjeita ja nyt ostoslistalle meni ainakin lohiöljy jatkoa ajatellen. Ensi hätään olisi kiva saada nuo karvat sen verran järjestykseen, että koiran kehtaa lauantaina kehään viedä. Onneksi ei ole sentään koko koira huoparastaa. :P

Jyväskylän näyttelyyn on ilmoitettu 51 perroa, joten kovinkaan korkealla meidän tavoitteet eivät ole. Tuomarilla on tosiaankin valinnanvaraa. Jos Nuno esiintyy hyvin, niin siihen olen jo hyvin tyytyväinen. Lähiaikoina kun ei ole näyttelytreenejä ollut. Täytyy yrittää nakittaa Luca pienimuotoiseen harjoitukseen, kun ensi kerran nähdään...

Rehtorille taitaa alkaa pian käydä ikävästi... Nyyh. Siihen on ilmaantunut kylkeen pieni lovi. Liekö silavaa Nuno yrittänyt etsiä nahan alta? Pieni perronen taitaa kirjoittaa joulupukin toivelistaan uusi Rehtori, possu ja reksi. :)

maanantai 17. marraskuuta 2008

Koska en osaa käyttää tätä niin hyvin, että osaisin tehdä tuonne sivuun linkin, josta pääsisi katsomaan Nunon kisatuloksia, niin kirjaan tähän aiemmin näyttelytulokset:

Lahti 1.11.2008, EH, JUK2
"Hyväntyyppinen ja kokoinen nuori uros. Erinomainen pään muoto ja ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Runko saa vielä voimistua. Sopusuhtainen luusto ja kulmaukset. Karva melko hyvä, esitetään melko lyhyenä. Hyvä häntä, liikkuu normaalisti, mutta kaipaa vielä voimaa liikkeisiin. Hyvä luonne. Vaatii vielä hieman kehittymisaikaa."

Karjaa 13.7.2008, ROP-Pentu, KP
"Erittäin hyvän tyyppinen, sopusuhtainen hyvä pää, kaula, ylälinja sekä luusto ja kulmaukset. Oikean laatuinen turkki, liikkuu ja esiintyy eritt. hyvin. Miellyttävä luonne."

Nunon ploki...

Niinhän meille sitten kävi, ohraisesti. Eli Nunon sivut tulivat tiensä päähän tai ainakin tilansa ääriin, joten tässä nyt ollaan plokia kirjoittamassa… Toiveissa tietty on enemmän tekstiä (laiska kirjoittaja, joten nähtäväksi jää) ja enemmän kuvia, joista siis koko ongelma kehittyikin. Mutta siis ollos hyvät: NUNON BLOGI ON VIRALLISESTI AVATTU!

Nuno kävi lauantaina extremeksi muodostuneella vesikoiralenkillä kamujen kanssa. 2,5 h Kasavuoren suoalueella rämpimistä, ylimääräinen eksyminen, hauskaa seuraa ja kunnon metsämaastot. No mitäpä sitä enempää voisi toivoakaan. :) Kotona sitten huomattiinkin, että eipä ihme, jos tassu painaa. Mukana tuli puolikas Kasavuori hiekka-mutamäärästä päätellen ja risumäärästä päätellen yksi kunnon kuusi. Harmi vain, että se oli niin pätkinä ettei siitä joulukuusta saa...

Näyttelyrintamalla onkin sitten ensi lauantaina vuorossa Jyväskylän kv. Perroja on kehässä huimat 51 kpl, jos kaikki ilmoitetut paikalle saapuvat. Huh, no eipä tarvitse stressata. Tavoitteena olisi käyttää kehässä joku muu kuin löysä nakki. Vaikka sellainen ylivilkas normi-Nuno olisi jees. Saas nähdä onko messarissa sitten 100 perroa.

Ai niin, SANO MUA REHTORIX!