Puuroa, puuroa...

Koiranpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Lääkkehillä hoidelkaa Nuno-ystäväämme.
Puuro tuore lämpöinen hyväks olla voisi.
Kananliha valkoinen ehkä avun toisi.


Patjaksensa parahin sänky levitellään,
Peitteheseen Nunonen kääritähän hellään.
Laulu kaunis lauletaan univirreksensä,
Itse käymme uinumaan hänen vierellensä.

Vahtimies vartioi uskollisna Nunoo,
Kunnes koittaa aamunkoi, jolloin tarjoaa puuroo.
Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme.
Nuno-raukan kuntohon piakkoin jo saamme.

Eli tein Nunolle satsin Yrjölänpuuroa kanaversiona, kun se on kätevästi valmista mössöä. Täytyisi vielä tehdä myös kasvissosetta. Nuno alkaa olla varsinainen sähköjänis, jota tylsistyttää ja suoraan sanottuna *piip*ttaa, kun ei saa riekkua ja rellestää. Hammas ei vaikuta kipeältä, mutta ollaan nyt vielä varovaisia.