Siis radalla oli PÖYTÄ. Nuno ei ole koskaan nähnytkään pöytää. Paitsi keittiönpöydän, jolle se todistetusti osaa kiivetä. Ja syödä juhannusperunat. ;) Mutta siis nyt täytyy todeta, että onneksi Nuno on maxi, koska pääsimme lämppäriesteillä kokeilemaan pari kertaa tuota uutta vekotinta. Jos se olisi ollut medi, pöytää ei oltaisi päästy testailemaan. Radalla pöytä sujui täysin tyylipuhtaasti, ihan kuin mulla olisi ollut vanhakin pöytäkoira. :D
Tulos oli kuitenkin hylky, joka sinetöityi "loppusuoralla" tai oikeastaan loppukiemuralla... Päivä oli erittäin aurinkoinen ja kuuma. Kuvia olisi ollut kiva räpsiä oikein urakalla, mutta kenttä oli aidattu korkealla verkkoaidalla, joka ikävästi rajoitti kuvien ottamista. Kaiken kaikkiaan kiva päivä ja oli tosi kiva nähdä Nunon kasvattajaa Kaijaa pitkästä aikaa! :)
Ainiin, perjantain metsälenkillä tuli vahingossa suusta uusi hyvä lohkaisu Nunolle: "älä huuda, ota mustikka!" :D :D :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti